Ihmissuhteista

Mietin tässä yksi päivä ihmissuhteitani. Ajattelin yhtä ystävää, jonka olemassaolosta olen valtavan kiitollinen. Ja sitten toista. Ja sitten kolmatta, neljättä, viidettä. He ovat kulkeneet kukin hyvin erilaisen elämäntien, mutta heissä on hyvin paljon samaa. Parhaiten heitä kaikkia kuvaa sana lämpö. He kaikki katsovat maailmaa positiivisten lasien läpi, ovat myötätuntoisia, viisaita, iloisia ja tahtovat muille hyvää. He kaikki ajattelevat, että luovat itse oman onnellisuutensa. Kukaan heistä ei ota loppupeleissä elämää kovin vakavasti, mutta he haluavat silti kehittyä ihmisinä ja tuoda iloa ja hyvää oloa maailmaan. Olen itse tietoisesti hakeutunut sellaisten seuraan, jotka inspiroivat, innostavat, kannustavat, saavat minut tuntemaan oloni hyväksytyksi ja antavat hyvää energiaa.

Mielestäni meillä jokaisella on oikeus valita, millaisessa seurassa vietämme aikaamme. On meidän vastuullamme tunnistaa, kenen seura aiheuttaa meille pahaa oloa, negatiivisia ajatuksia tai väsyttää meitä. On meidän vastuulla tajuta lähteä eri suuntiin, jos tuntuu ettemme osaa olla hyviä jollekulle toiselle tällä hetkellä. Tai jos koemme, ettei toisen seura syö energiaamme, tulee meidän osata sanoa että tykkään sinusta, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että kuljemme eri teitä. Eikä siinä ole mitään väärää, ei tarvitse tehdä draamaa, ei tarvitse sanoa että hyvästi idiootti. Ei tarvitse edes sanoa hyvästi; usein riittää, että annamme näiden ihmisten ikään kuin lipua pois arjestamme.

 

Toisaalta, olemme myös itse vastuussa ajatuksistamme ja tunteistamme. Jos jonkun seura aiheuttaa meissä levottomuutta tai koemme, ettemme viihdy heidän kanssaan, tulee meidän mielestäni ihan ennen kaikkea katsoa peiliin ja olla rehellisiä itsellemme. Miksi tuo toinen ärsyttää? Voisiko olla, että minussa itsessäni on juuri sitä samaa piirrettä, jota nyt tuomitsen tuossa toisessa? ärsyttääkö hänen laiskuutensa juuri siksi, että hoidan itse asioita tällä hetkellä laiskasti? ärsyttääkö hänen itsevarmuutensa siksi, että olen itse epävarma itsestäni? ärsyttääkö hänen pirteytensä siksi, että tunnen itseni voimattomaksi ja väsyneeksi? Et cetera.

Toki meillä melkein  jokaisella on myös lähipiirissä niitä, joiden kanssa ainakin toistaiseksi vietämme aikaa olosuhteiden pakosta, vaikka emme välttämättä haluaisi tai jaksaisi. Silloin on mielestäni oiva tilaisuus vahvistaa omaa hyväksyntää, läsnäoloa, empatiaa ja rakkautta. Käyttäytyä itse niinkuin toivoisi toisenkin käyttäytyvän. Koska sellaiset ihmiset jotka puhuvat pahaa toisista, ovat tyytymättömiä, huokuvat raskasta energiaa, kritisoivat meitä tai sanovat ajattelemattomia asioita ovat oikeastaan pohjimmiltaan vain hyvin onnettomia, tietoisesti tai tiedostamattomasti. He jos ketkä kaipaavat rakkautta ja haleja. Ymmärrystä. Heillä on varmasti syynsä siihen, miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Anteeksiannolla ja myötätunnolla on valtava voima. Olen sitä mieltä, että vihaa ei poisteta vihalla, tuomitsemista tuomitsemalla tai negatiivisuutta hyökkäämällä takaisin. Ne joko hyväksytään tai sitten jos ei jakseta tai haluta hyväksyä, sitten kävellään itse rauhallisesti pois.

Ja niin paljon kuin haluaisinkin pelastaa maailman ja auttaa kaikkia onnettomia, en henkilökohtaisesti vielä ole ihan niin pitkällä kehityksessäni että tietoisesti hakeutuisin niidenkin seuraan, joilla on taipumus välittää huonoa oloa muille. Ensinnäkin siksi, että tiedän etten osaa olla heille avuksi ja että heidän käyttäytymisensä vaikuttaa minuun lannistavasti enemmän kuin haluaisin. Toiseksi siksi, että minä olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani.
 

Haluan itse tuoda tähän maailmaan rakkautta, rauhaa, lämpöä ja iloa. Onnellisuutta, hymyjä, hyväksyntää, haleja, pitkiä hengityksiä ja inspiraatiota. Niinpä minulle on luonnollista myöskin bondata ja viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka vaalivat näitä samoja ominaisuuksia itsessään. Mutta tiedän myös, että pohjimmiltaan ihan kaikki haluavat yllä olevia asioita. Kaikki me haluamme olla onnellisia. Moni meistä ei ole vain vielä hoksannut, että se onni on usein ihan siinä omissa käsissä, siinä hetkessä, jokaisen sisällä.

Ja se että tiedän että lopulta me kaikki, ihan kaikki haluamme vain yhtä asiaa, saa minut tuntemaan lämpöä ihan kaikkia ihmisiä kohtaan.

Paljon haleja, rakkautta ja hyviä viboja kaikille <3