Okei mä yritän ihan tosissaan joku kerta olla ilmeilemättä näissä kuvissa
Lueskelin tänään blogia, jonka kirjoittaja on fyysisesti todella hyvässä kunnossa ja jonka vatsapalikat näyttävät (ainakin minun silmääni) kivoilta. Ajattelin vain että vautsivau, kivannäköinen kroppa mutta ennen kaikkea hyvää oloa huokuva ja inspiroiva tyyppi. Sitten eksyin kommenttiboksiin ja ihmettelin, miten jotkut lokeroivat koko kirjoittajan hänen ulkomuotonsa perusteella. Liian rasvaton, liian lihaksikas, liian ulkonäkökeskeinen, hyi.
Se sai minut miettimään kauneutta ja sitä miten minä sen koen. Koen että meissä kaikissa on niin paljon enemmän kuin ulkokuori. Jos keskittyy vain siihen miltä näyttää ulkoisesti (tai miltä muut näyttävät), missaa ihan tosi paljon.
Oletko ikinä todella katsonut toista ihmistä? Nähnyt sen ulkoisen olemuksen läpi? Meissä kaikissa on ihan valtavasti kauneutta, elämää ja voimaa sisällä. KAIKISSA. Ulkokuori on vain sitä, kuori. Meidän takapuolemme, vatsapalikkamme, kasvomme, jenkkakahvamme tai varvaskarvamme eivät määrittele meitä ihmisinä. Olen nähnyt elämäni aikana monia upeita vartaloita ja kasvoja. Mutta yksikään niistä ei ole tehnyt minuun sellaista vaikutusta, minkä onnellinen ihminen tekee. Se sisältäpäin hehkuva kauneus ja palo lyö ihan laudalta, vetää sanattomaksi ja on niin rakastettavaa, että sellainen ihminen on heittämällä kauneinta mitä tiedän. (Ihan sama onko sillä maahisen kasvot, pelastusrengas vyötäröllä tai kierot silmät).
Ja minun sydämeeni sattuu ihan pikkuisen joka kerta kun joku on kateellinen toisen ulkonäöstä, vartalosta tai muista ulkoisista ominaisuuksista. Haluaisin rutistaa sitä ihmistä, kehottaa katsomaan pintaa syvemmälle, näyttää miten paljon enemmän tässä maailmassa on kuin pinta.
Toki itsekin tykkään ulkoisista muutoksista joita esimerkiksi treeni saa aikaan, mutta en samaistu niihin. Ulkomuotoni ei määrittele minua tai onnellisuuttani. Tämä kroppa ja nämä kasvot ovat vain pikkuriikkinen osa minua. Se mitä meissä itsessämme ja muissa on sisällä on paljon siistimpi juttu.
<3: Ella



No comments:
Post a Comment