Monille kevät on varmasti tosi hektistä aikaa - on ehkä vino pino työtehtäviä jotka on hoidettava ennen kesää, tai loppukokeita koulussa, tai lisääntyvä valon ja lämmön määrä saa muuten vaan aikaan pienen joukkopaniikin että nyt pitää ehtiä suorittamaan kaikki maailman täskit ennen kesää.
Tai ehkä kevät ja kärpäset saa monissa aikaan saman reaktion kun mussa: sitä innostuu kaikesta ihan potenssiin sata ja on niin inspiroitunut ja vauhdissa, että pikkuhiljaa huomaa että kaipaa vastapainoksi totaalista rauhoittumista. Ja vaikka ideaalitilanne olisi se että voisi mennä Ahvenanmaalle viikoksi ja viettää yksinkertaista mökkilaiffia ilman minkäännäköistä yhteyttä ympäröivään maailmaan, niin se ei varmaan kovin monelle ole just nyt mahdollista.
Moni ehkä ajattelee että ei kun nyt ei ehdi rauhoittua, nyt mennääntehdäänsuoritetaanhophophop. Mutta mitä jos ei odotettaiskaan kesään saakka että ehditään vähän hengittää? Mitä jos ruvettaisiin jo nyt tuomaan pieniä rauhan ja seesteisyyden hetkiä meidän arkeen? Ettei sitten tarvitse maata ihan koomassa kesäloman ensimmäistä kuukautta kun on niin finaalissa.
Kun esimerkiksi kävelet täpötäydellä rautatieasemalla, metroasemalla, tai Mannerheimintiellä kello neljän ruuhka-aikaan, niin kiinnitä huomiota vauhtiisi. Hidasta pikkuisen jos ehdit. Huomaa kuinka ilmassa vallitsee kiire, jännittyneisyys ja suorittaminen ja huomaa että voit vetää henkeä, hidastaa omaa askeltasi ja kävellä verkkaisesti. älä tuomitse ympärilläsi kiirehtiviä - huomaa vain että voit itse luoda rauhaa ruuhkan keskelle.
Puhutko nopeasti ja kiihtyneesti? Hengitä mahaan, rentouta kasvot, hidasta vauhtia. Keskity puhuessasi siihen että pidät taukoja, voit jopa kokeilla keskittyä taukoihin sanojen välissä. Puhumisesta tuleekin yhtäkkiä aika nautinnollista puuhaa.
Sataako ulkona? Sen sijaan että juokset sadetta karkuun pää kumarassa ja hartiat jännittyneinä, tunne miltä sade tuntuu iholla. Ei se olekaan niin paha juttu, se saattaa itseasiassa tuntua kivalta.
ärsyynnytkö bussissa takanasi istuvien kovaäänisestä kälätyksestä, etkä yhtään jaksaisi kuunnella heidän juttujaan kun sinulla on tarpeeksi purtavaa omassakin elämässä? Hengitä syvään ja anna heidän keskustelun mennä ikään kuin lävitsesi - sinun ei tarvitse reagoida tai ärsyyntyä.
Aina kun muistat niin yritä olla täydesti siinä hetkessä missä olet. Tunne penkki takamuksesi alla, rentouta kasvot ja hartiat, hengitä syvään, haista, maista, kuuntele, ole. Ihmettele, katso kaikkea kuin katsoisit ensimmäistä kertaa.
Kaikki ihanat asiat - kevät, aurinko, rakkaus, ilo, onnellisuus, innostus, lähestyvä kesä - ne kaikki tuntuvat vielä vähän ihanammilta kun ruvetaan jo nyt rauhoittumaan. Vähän kerrallaan tuomaan hitautta ja verkkaisuutta meidän hektiseen arkeen.
Aurinkoista päivää ihanat <3




10 comments:
Hyviä ajatuksia! Oikein aurinkoista päivää sinullekin! Mistä muuten ihana toppisi?
Kiitos Mari! :)Toppi on Fashionablefit-mallistoa, löytyy nelly.comista (voi tosin harmillisesti olla että on loppuunmyyty, viime mallisto myytiin ainakin loppuun ihan muutamassa päivässä).
Tuossa viimeisessä kuvassa putoat taivaasta? :D Hitsi sä osaat ponnistaa korkealle!Mutta siis kiitos taas muistutuksesta! Aamen ja juuri näin! Itse saan muistutella itseäni pysähtymisestä ja läsnäolosta jatkuvasti nyt loppukevään kiireissä, ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä se on kaikkea muuta kuin helppoa. Stressaantunut mieli haraa vastaan ihan älyttömästi, kun pyrkii pysähtymään vaikkapa bussipysäkillä, töihin kävellessä ja vielä aamuyöllä sängyssä pyöriessä. Ihan niinkuin niitä to do -listoja olisi pakko pyöritellä loopilla päässä koko ajan - ei ole! Mutta kyllä se läsnäolo ja pysähtyminen on koko ajan helpompaa ja ihan älytön apu on siitä, että sitä on tullut harjoiteltua silloin, kun stressiä on ollut vähemmän. Kiitän itseäni joka kerta, jos onnistun olemaan aamubussissa se hömelö hymyilijä, joka tuijottelee onnessaan ikkunasta ulos puolikasin aamuruuhkassa. Tällä viikolla oon ollut tosi ylikierroksilla, mutta iso apu on ollut Spotifyssa oleva Eckhart Tollen Gateways to Now, jota olen kuunnellut työmatkoilla uudestaan ja uudestaan. Se auttaa pysähtymään silloinkin, kun mieli haraa pahiten vastaan. Ollaan me kyllä hassuja olentoja!
Ihana kirjoitus! Toi on varsinkin hyvä pointti, että vaikka ympärillä ihmiset olis kiireisiä ja stressaantuneita, siihen ei tarvitse lähteä mukaan. Sitten toisaalta jos itseä v***ttaa, niin ei siitäkään tarvitse hätääntyä; antaa sen olla niin kyllä se menee ohi.
Heh toi taitaa olla vähän optinen harha kun kuva on otettu alhaalta päin, näyttää että hyppäisin korkeelle :DJoo tunnistan itekin omassa arjessani ton ajattelun että jos on kauhee vauhti päällä niin ei jotenkin muka ehdi chillaamaan. Vaikka ei sen välttämättä tarvi tarkottaa sitä että istutaan meditoimassa puol tuntia aamusin - voi olla niinkin simppeliä että keskitytään hengitykseen aina välillä niiden perusaskareiden parissa :) kiitti spotifyvinkistä, täytyypä tsekata!
Aamen kuule Suvi! Just niin, mulla menee välillä ihan pasmat sekasin jos huomaan että *ituttaa tai on levoton olo vaikka linnut laulaa ja aurinko paistaa. tähän sopisi nyt taas se vittu kun vituttaa biisi, siinä on sitä omien tunteiden hyväksymisen meininkiä :D välillä saa myös vituttaa!
Mitä sun tatuoinnissa lukee? :)
Siinä lukeepi "Everything happens for me, not to me" :)
Oi, onpa ihana!
Kiitos! :) Se on monet kerrat muistuttanu mua siitä että voin valita miten suhtaudun asioihin, tykkäilen itekin siitä :)
Post a Comment