Uso ittees

Mä ajattelin joskus, että mun on tarkoitus elää "ihan jees"-elämä. Että koska multa on pienestä saakka uupunut sellaiset ominaisuudet kuin kunnianhimo, päämäärätietoisuus ja päättäväisyys, niin mä en koskaan tule luomaan mun villeimpiä unelmia todeksi. Olen suurimman osan elämästäni ollut epätietoinen tästä ajattelumallista, mutta nyt kun katson taaksepäin niin kyllä sellainen ajatus on ollut punaisena lankana mun arjessa. Sellainen elämäntapa, että "olisipa kivaa jos sitä ja tätä, mutta ehkä sitten joskus/kyllä nuo on rohkeita, minä en ikinä uskaltaisi/tuo on tehnyt ihan valtavasti töitä tuon unelmansa eteen, minä en kyllä koskaan pystyisi tuohon/miten tuo onkin noin upea ja rohkea ihminen, johtuu varmasti kasvatuksesta/ihailen ja katson ylöspäin tuota tyyppiä, se on kyllä varmasti syntynyt menestyjäksi."

           Ookoo eli jos mikä vaan on mahdollista, niin meitsin suunta on toi

Mutta viime vuosina olen vakuuttunut siitä, että kuka tahansa meistä voi saavuttaa, olla ja tehdä mitä tahansa ikinä haluaa. En usko enää mahdottomuuksiin. Uskon, että koska tahansa kuka vain voi muuttaa täysin elämänsä kurssia. Uskon että meissä ihan jokaisessa on aivan saakelisti enemmän poweria, kuin tajuamme. Uskon että jos osaisimme päästää irti kaikista epäilyksistä, peloista ja muista rajoittavista tekijöistä, me kykenisimme ihan mihin tahansa. Vaikka lentämään. (miten muuten luulette että jotkut matelijalajikkeet kasvattivat aikoinaan siivet? Ei ne varmana kelannu, että en mä kuitenkaan onnistu!)

Tosin jos säkin olet niinkuin mä, tottunut koko elämäsi rajoittamaan itseäsi ajatuksilla kuten "ehkä muut mutta en mä, en mä kuitenkaan, ehkä joskus, en mä varmaan pysty", niin vaaditaan aika perinpohjainen ajattelun uudelleenohjelmointi jotta tajuaisit ettei sun ole tarkoitus elää yhtään minkäänlaista elämää. Että sä voit täysin itse luoda sun elämäsi tästä hetkestä eteenpäin. Me ei olla (ainakaan nykytietojen mukaan) kenenkään pelinappuloita suuressa pelissä. Juu toki tapahtuu asioita, joihin ei voida vaikuttaa. Mutta omaan asenteeseen, omiin ajatuksiin, siihen mitä meidän pään sisällä tapahtuu me voidaan vaikuttaa. Voidaan vaikuttaa siihen, mihin kiinnitämme huomiota. Ja se on aika ratkaisevaa unelmien saavuttamisen kannalta. 

                                                                       Tai eiku sittenki toi

On aluksi aika hurjaa hullunmyllyä, kun herää ajattelemaan että mussa on sisällä rajaton potentiaali. Se ajatus epäilyttää, pelottaa, innostuttaa ja kutkuttaa. Mutta mitä useammin kirjoittaa esimerkiksi unelmiaan ylös, tai funtsii niitä siinä muodossa niinkuin ne olisi jo totta, sitä enemmän alkaa tuntua siltä, että olen muuten ihan oikeasti menossa niitä kohti. Mahdoton alkaa tuntua mahdolliselta. 

Mutta toki vaaditaan myös tekoja. En pidä sanasta "työ", sillä minun korvaani lause "vaaditaan työn tekemistä" kuulostaa siltä, että joudutaan tekemään paljon epämukavia hanttihommia. Ei, en usko että meidän tarvitsee tehdä epämieluisia töitä päästäksemme tavoitteisiimme. Uskon, että innostus tuo hyviä juttuja. Oman intuition seuraaminen, sen tekeminen mikä tuntuu itsestä hyvältä ja innostavalta vie lähemmäs tavoitteita. En sano että epämieluisten töiden tekeminen olisi huono juttu; ei ollenkaan, niilläkin on paikkansa. Olen tehnyt elämäni aikana niin paljon sellaisia töitä joista en varsinaisesti pitänyt, että tiedän vahvasti mitä haluan tehdä ja mitä en ainakaan halua tehdä. 

Voi pojat, meissä kaikissa on niin paljon enemmän kuin osaamme edes kuvitella. Nyt on mun mielestä aika oivallinen hetki tehdä aarrekartta tai bucket list itselleen vuodeksi 2015, ja sitten ripustaa se johonkin näkyville niin että jokaisena aamuna herätessään muistaa, että ainiin. Nyt puhaltaa eri tuulet. Nyt muuten mennään eikä meinata.